East Windsorissa relaksoiduttiin poikkeuksellisen myöhään, tilattiin jopa houonepalvelusta murkinaa, jonka ikäloppu latino kahdessa erässä meille kiikuttikin. Aamu-unnin aikana kajuuttaan kiipesi ajatusten äiti - painellaan New Yorkiin päivää aikaisemmin. Näin päätettiin ja munapyykin jälkeen Markun navigaattoriin näpyteltiin tuttuputtu 465 West Central Park jossa sijaitsee Astor on the Park, mainio budjettihotelli.
Soitto hotelliin paljastaa varaussysteemin olevan kryptinen, mutta sen ei anneta lannistaa vaan luotamme siihen, että walk-in toimii aina. New Yorkiin ajettiin yhtä soittoa ja muutamaa kuumottavaa risteystä lukuunottomatta ajo Manhattanille oli kuin Koffin puistossa istuskelua. Kiesi jätettiin hotellin liepeille kokoanishuokeaan parkkihalliin, 20 taalaa päivä. Pienen trekkailun jälkeen päästiin hotlalle.
Ameriikkalaiset tykkäävät tehdä asiat itselleen ja muille vaikeiksi. Walk-In ei ole Astor on the Parkissa vaihtoehto. Respasta saimme puhelinnumeron, josta jonotuksen jälkeen saa varausnumeron jota vastaan respa suostuu katsomaan koneeltaan mitåä huoneita on tarjolla. Epäonnistunut ulkoistus. Kikkailun jälkeen saimme kuitenkin huoneen 114 avaimet ja raahasimme kapsäkit sisään. Huone ok, pieni mutta siisti.
Hotellisäätöjen jälkeen paineltiin Metrolla keskustaan ihmettelemään Times Squarea. Ostettiin liput standuppiin, käytiin quiksilverissä ja sitten astuttiin pahaan turremiinaan. Yliystävälliset räp-muusikot työnsivät levyjään taskuista kalsareihin asti pikkulahjoitusta vaatien. Pökäletukkia oli jengissä 4-6 ja tulivat iholle kuin kolmosen denat. Annettiin pojille pari taalaa, koska on parempi että lompakkoa ja sen sisältöä operoi oma käsi eikä jengin hiljaisempi dude joka kiertää toisten vaahdotessa kohteen taakse. Ihme kyllä mitään ei taskuista hävinnyt.
Kuumuus saa ihmisen janoamaan kaljaa ja viileyttä ja niitä haluttiin oitis saada. Eeppisen ja soijaisen trekin jälkeen haukattin ok bursat Stout - nimisessä kapakassa. Kyytipojaksi nautittiin mm. mainiota RastafaRye - olutta. Stoutista skujattiin metrolla Washington Square Parkin liepeille jossa parkkerattiin ahterit The Half Pintin jakkaroille. Tässä vaiheessa alkoi Teemun puhelin kilisemään vimmatusti, ystävättäret Jenni & Heta ilmoittivat olevansa bussissa matkalla kohti Manhattania. Sovittiin tärskyt erään metroaseman kupeeseen noin sadan tekstiviestin avulla. Sopimisoperaatio oli pitkä ja vaati sata kaljaa. Kun saatiin neidot yhytettyä napattiin alle kumijalka joka komennettiin siirtämään perseet Itäkylään dinnerille. Parin iltakaljan jälkeen olikin aika siirtyä pahnoille tutimaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti