Day 2: Randolph - Jersey Gardens - Atlantic City

Hyvin nukutun yön jälkeen on hienoa nousta kello 3.15 ja olla täysin virkeä. Emme jääneet ihmettelemään aikaista nousua, vaan paketoimme romut ja heivasimme matka-arkut Markun ahnaaseen kitaan. Ennen lähtöä oli tarkoitus julkaista blogiakin, mutta eihän täällä siunaaman peräkorvessa neppi toimi vaikka on tunnarit, passut ja bittejä menee sinne tänne. Saasta. Koittakaa nyt innokkaimmat kestää tällainen pikkuviive.

Navigaattoriin näppäiltiin osoitteeksi New Jersey, koska suunnitelmissa on käväistä siellä hieman outleteissa ja huvipuistoissa. Matkaa työnnettiin leppoisissa merkeissä ilman ruuhkia. Aamiainen nautiskeltiin Dunkin' Donutin valmikoimista ja aika etovaa cheddarpekonimönjää se olikin. Jälkkäriksi saman puljun donitsit, yöks.



Muutaman tunnin kruisailun jälkeen päästiinkin jo ruuhkista nauttimaan, mutta silti Markun maskuliininen puolentoistametrin keula löysi tiensä New Jersey Gardensiin, perkeleellisen isoon ostoskompleksiin, jossa viime kesän reissulaiset ostivat ja ostivat kuin viimeistä päivää. Ja nyt taas. Mukaan tarttui rättiä jos jonkinmoista, vaikka joku maltti touhussa kuitenkin oli. Aorttaakin rankaistiin BK:n vihaisilla whoppereilla.

Ostoksien jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Six Flagsia, skoutataksemme paikan etukäteen. Huvipuisto sijaitsee keskellä korpea eli seudut ovat hieman kuivia. Tämä aiheutti hieman arpomista. Mukavien kevätjuhlaliikkeiden jälkeen otettiin melkoinen jokeri pakasta ja nakutettiin naviin Atlantic Cityn, tuon eläkeläisten Vegasin, koordinaatit.



51 mailia myöhemmin alkoikin horisontissa siintää casino-resorttien julkisivut. Ajeltiin paikallinen strippi päästä päähän ja lukittiin rakkojemme armoilla huone Tropicanasta. Huone kustantaa 89 taalaa ja on kaikin puolin pätevä, vaikkei netin paskiainen toimi täälläkään. Pikku kuosittautumisen ja muutaman mustikkabissen jälkeen vedettiin pilevaatteet yllemme ja painelimme aperitiiveille Cuba Libre -baariin. Dinneri nautittiin Carmine's -ravintolassa, jonka konsepti oli hykerryttävän yksinkertainen ja suorastaan toimiva. Kaikki pääruoat ovat kokoluokkaa "jaettava", ja kustantavat silti vain kolmisenkymmentä taalaa. Söimme vähintään kolmen edestä maukasta pastaa, lihapullaa ja kelpo Chiantia.

Tuntemattoman tyypin suosituksesta lähdettiin etsimään jotain yökerhoa, jonka nimestä tai sijainnista meillä ei ollut aavistustakaan. Kuivin suin ei ole kiva kämmentää, joten palasimme lähtöruutuun ja painuimme oman resorttimme sporttibaariin juomaan Budweiseria. 2 kpl 40 unssista budia maksoi 10 taalaa, tarjoiltiin jääsoikossa. Mahtava idis tämäkin, vaadimme karhun 1,25 l gangsterikaljaa kapakoihin suomessakin. Väsymyksestä ja pitkästä päivästä huolimatta käytiin nykimässä yökerhon ovea, mutta topakka oviloikkari ilmoitti että puoti on vielä poseidonissa ja ei lenkkarit jalassa. Jätettiin Tropicanan ygöösmesta ja paineltiin pahnoille.